Puntarikosken kylä

Puntarikoski on vireä Kontiolahden kylä, joka sijaitsee Joensuun vieressä Höytiäisen eteläosan ja Höytiäisen kanavan ranta-alueella. Puntarikoski oli 1970-luvulle saakka perinteinen maalaiskylä, jossa pääelinkeinona oli maanviljelys. Nykyisin kylästä on tullut moderni maaseutulähiö, josta käydään muualla töissä, lähinnä 10 minuutin ajomatkan päässä olevassa Joensuussa. Maaseutumainen tunnelma on kuitenkin säilynyt, mikä osaltaan selittänee kylän suosion asuinalueena. Kylään muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita, pääasiassa lapsiperheitä. Puntarikosken asukasmäärä on noin 500.

Häikänniemi on Puntarikosken keskeisin maamerkki voimalaitoksen ohella. Entisestä Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen hinaajien satamasta on tullut hyvän sijaintinsa vuoksi kyläläisten, retkeilijöiden ja Höytiäisen veneilijöiden suosima virkistyspaikka. Alueella on veneluiska ja Kontiolahden kunnan vuokraamia venepaikkoja. Häikänniemessä sijaitseva grillikatos joutui ilkivallan kohteeksi, mutta uusi ja entistä ehompi rakennus valmistui vuonna 2011. Häikänniemen entinen uittoyhdistyksen kämppä on Pohjois-Karjalan Urheilusukeltajien käytössä. Lähes kaikki muu uittotyöhön liittyvä on purettu tai viety pois, lukuun ottamatta edelleen käytössä olevaa laivalaituria. Joka kesä Häikänniemessä järjestetään perinteikäs juhannusjuhla, joka on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Höytiäisen kanava ja Puntarikoski syntyivät Höytiäisen vedenlaskun seurauksena vuonna 1859. Järven pintaa oli tarkoitus laskea kaivamalla kanava sen eteläpäästä Pyhäselkään, tavoitteena saada enemmän vesijättömaata viljeltäväksi. Läpäisevässä maassa syntyi kuitenkin pohjavuotoja ja padot murtuivat valtavalla voimalla. Vesimassat kaivoivat paikoitellen 500 metriä leveän ja 20 metriä syvän uoman Höytiäisestä Pyhäselkään. Höytiäisen pinta aleni 7,5 metriä paljastaen kaikkiaan 17 000 hehtaaria vesijättömaata.

Puntarikosken voimalaitos rakennettiin vuonna 1957. Laitos muutettiin kaukokäyttöiseksi vuonna 1991, jolloin siitä tuli miehittämätön. Teholtaan se on pieni (6 MW) ja sitä käytetään lähinnä kuormitushuippujen tasaamiseen. Lisää aiheesta: Pohjois-Karjalan Sähkö